Kampuksen Dynamon kakkosjoukkueen eli ”dyykkareiden” kausi meni aikas pitkälti pipariksi vaikka vielä harjoituskaudella ei näyttänyt niin synkältä. Tavoite oli asetettu sarjan keskikastiin.

Lasaretin puolelle painui kumminkin porukkaa koko loppukaudeksi jo ensimmäisissä peleissä joten sekin laski valmennusjohdon tunnelmia heti kättelyssä. Kovat luut Super-Silakka Siltanen, Pekka Kilkki ja Kortepohjan Goycochea sanoivat morot sairastuvan ovelta ja osalla porukkaa oli sen verran kiireitä työn ja perheen kanssa, että ihmettä piteli, ettei kovin montaa ottelua pelattu vajaalla. Suurin osa peleistä myös hoidettiin kenttäpelaajan seistessä maalikehikon edessä Hepan ollessa estynyt.

Erzi, Markus, Sam ja Kari joutuivat osaksi auttamaan edaria (etenkin syyskierroksilla) joten kierroslukumäärä kakkosjoukkueen moottorissa väheni otteluissa oleellisesti. Koko kaudella joukkue sai saaliikseen ainoastaan kolme voittoa ja yhden tasapelin. Makeimmat näistä luonnollisesti sarjan ylemmässä keskikastissa majailevia JoSePaa ja Kivaa vastaan.

Huonoista peleistä eniten juili (ja edelleenkin pistelee valmennusjohdon selkäpiissä) tasapeli KonnU:a vastaan jossa hukattiin noin puoli gaziljoonaa maalipaikkaa. Toinen huomionarvoinen negatiivinen asia oli joukkueen joutuminen hyvin kummalliseen limboon ja hermeettiseen umpsukkeliin tietyssä vaiheessa ottelua. Tällöin tasaväkinenkin vääntö päättyi vastustajan murskavoittoon kun joukkue päästi mustana hetkenään kolme neljä maalia aivan muutaman minuutin sisään. Valitettavasti valmennusjohto ei tähän lääkkeitä löytänyt. Syyskierroksella myös harjoitustapahtumien määrä laskettiin yhteen viikossa porukan perin vähäisen treeni-innon johdosta.

Positiivisia puolia ei kauteen paljon mahtunut mutta sellaisiksi voitaisiin laskea ainakin Erzin edelleen tallella oleva ja hyvä maalivainu (arvokas target-pelaaja sarjatasosta riippumatta) sekä Lauri Sallisen kehittyminen upeasti tilan haltuun ottavaksi wingeriksi laidalla viilettämässä. Sekä tietysti uusien värväyksien Samin, Karin, Reiskan, Leppiksen ja Tuomaksen vahva panos joukkueelle.

KaDy II maalipörssi 2011

Sami Erola           5
Lauri Sallinen       3
Markku Leppäpuisto   2
Sam Sahlberg         2
Jari Laine           2
Markus Lajunen       2
Tuomas Lampinen      1
Kari Marttinen       1
Janne Korhonen       1
Pasi Reini           1

Valmennusjohto kiittääkin kuluneesta kaudesta ja astuu alas pedestaalilta ja antaa peluuttamisvastuun kakkosjoukkueesta seuraavalle halukkaalle sikäli mikäli kakkosjoukkuetta KaDylla ensi vuonna on. Tällä hetkellä seura ajelehtii perin turbulentissa tilanteessa divarifudiksen myrskyisillä aalloilla ja katsotaan rauhassa syksyn aikana millä tavalla KaDy lähtee ensi kauteen.

Ja alla Oscar-gaalamusiikin soidessa taustalla dyykkareiden kauden parhaiden palkinnot.

Kauden tulokas: Sam Sahlberg
(piti palloa matseissa kuin omanaan ja taisteli joka tilanteessa. Nopea upgreidaus ykkösen rinkiin)

Versatiilein pelaaja: Lauri Sallinen
(hyökkääjästä puolustajaksi ja laitapelaajaksi ja kaikilla paikoilla exellento suoritus)

Asennetta eniten: Pasi Reini, Markku Leppäpuisto
(treenaamassa säällä kuin säällä ja vieraskin pelipaikka otettiin mukisematta vastaan)

Paras kenttäpelaajamaalivahti: Tuomas Lampinen
(oma kategoria tälle koska Hepa pääsi niin vähän pelaamaan. Tuomas luuti erittäin kovana luuna viimeiset matsit dyykkareiden veräjän lukkona ja avauspotkutkin oli huikeita)

Paras maalintekijä: Sami Erola

Ahkerin treenaaja:  Bubi 42/56 = 75 %

Onnea palkituille!

Vastaus kohteessa Dyykkarit rämpivät vitosdivarin suomättäillä

  1. Pietro kommentoi 11.10.2011 :

    Onnittelut kaikille joukkuepelaajille, joita ilman ei kentällä pärjää kukaan!
    Zemp jatkoon takapakista huolimatta.

YLÖS

Kommentoi