Säynätsalon pienellä tekonurmella pelattiin keskiviikkoiltana EM-välierän esiotteluna Mestarit-KaDy. Vastustaja on uusi tekijä täkäläisessä sarjafutiksessa, mutta sen pelityyli ei sinänsä tuottanut yllätyksiä. Laajan vakoojaverkoston ansiosta tiedossa oli, että bussipuolustusta ja nopeita vastaiskuja järkälemäisen kärjen johdolla on odotettavissa. Voisi sanoa, että taktiikka toimi puolittain: puolustus piti nollan mutta joukkueen hyökkäyspeli oli lähes olematonta. Halukkaat voivat tietysti jossitella Mestareiden saamalla rankkarilla, mutta sitäkin edelsi nähdäkseni heidän pelaajansa räikeä käsivirhe, suoranainen korisveivi, jolla pallo lähti vauhdissa ilmasta mukaan, tuomarin huomaamatta. Veivaaja antoi pallon kärjelle, jonka apuun tullut Jope joutui kaatamaan. Rankkari meni tolpan kautta leveäksi ja oli harvoja vastustajan tilanteita ottelussa.

KaDy:n oma hyökkäyspeli toimi varsinkin ensimmäisellä jaksolla mainiosti eikä perustunut niinkään yksilösuorituksiin vaan mainioon pallon kierrättämiseen, jota pieni kenttäkään ei haitannut kovin pahasti. Ja vaikka maassa ei aina ollutkaan suuremmin tilaa, löytyi ilmakehästä hyviä väyliä rakentaa paikkoja maalintekoon. Varsinkin oikealle laidalle pelattiin palloa usein  ja ainakin Henri ja Lare jatkoivat palloa maalin eteen, jossa valmentajamme Erzi Ilmojen Poika voitti pääpallot. Sami The Spitfire hallitsi siis ilmatilaa, muttei maalintekoa, kuten ei tosin kukaan muukaan. Parhaimmillaan Erzi oli hyvin lähellä onnistua, mutta pusku meni hieman ohi takakulman. Kärkeen siirretty Reiska katkoi kerran vastustajan heikon avauksen ja pääsi molsen kanssa vastakkain, mutta ei onnistunut.

Toisella jaksolla sama meininki jatkui, pallo pyöri lähinnä vastustajan alueella ja koko ajan lähempänä ja lähempänä maalia. Ilmapallot olivat nyt lähinnä erikoistilanteita eli rajaheittoja ja kulmureita, joita oli hervoton määrä. Koko kauden onnistumisprosenttimme niissä laski romahdusmaisesti. Jokunen yritelmä saatiin maatakin pitkin rankkialueelle asti ennen kuin homma liritti kintuille. Chomi leikkasi alueelle röyhkeästi ja antoi poikittaissyötön noin rankkipilkun tasolle, pallo vain meni ikävästi allekirjoittaneen takaa ja takamiesten edestä hukkaan. Huonoksi onneksi kukaan ei käyttänyt ääntään hieman alempana, olisin saanut edes pysäytettyä ja jaettua loistavaan vetopaikkaan. Hieno meininki, kun ei edes tuollaisessa paikassa ääntä saada ulos.

Toisen kerran harmitti, kun oli Jopen vuoro tulla hyvin hyökkäyksen tueksi aivan ylös asti ja Chomin tavoin leikata sisään. Taas oli Uljas Kantoliini vai mikä se nyt olikaan, kavalasti väijymässä lähellä maalia. Lapa oli ohjelmoitu niin tiukasti maahan, että pomppupallo yllätti kovin suuresti ja tuli harvinainen hutipotku. Aumis sentään sai hieman kauempana laatikossa pallon haltuun, mutta laukoi valitettavasti yhtä hyvin kuin Euroopan parhaat tänä kesänä eli karkeasti yli. Oli muuten molemmat laitapakit rankkialueella yhtä aikaa, uskoisin. Yli laukoi aika moni muukin yrittäjä. Ei ihme sinänsä, kun lopun kovassa myllyssä sekä omia että vieraita oli pahimmillaan yhteensä 17-18 kappaletta vastustajan boksissa. Tosin oli vetäjissäkin vikansa. Ehkä yhden-kahden pelaajan olisi pitänyt pyörittää peliä hieman kauempana maalista ja samalla houkutella osa sumpun Mestareista pois maalintekosektoria peittämästä. Tilanteita meillä oli niin paljon koko ottelussa, että kaikkia on vaikea edes muistaa. Aika kuitenkin loppui kesken ja taas lähdettiin suuresti pettyneinä kotiin, tällä kertaa 0-0 – tuloksen satuttamina.

Paha mennä kehumaan ketään, kun kokonaisuutena oltiin pelillisesti niin paljon edellä, vain se lopullinen kuolinisku jäi antamatta. Mutta mainitaan nyt joitain nimiä kun on vauhtiin päästy: Kari ja Jani ottivat keskikentän haltuun ja kierrättivät palloa paljolti laitojen kautta, mikä oli järkevää vastustajan ja kentän huomioon ottaen. Sami jo mainitusti oli kentän paras pääpalloissa ja laitalinkit (osin pakitkin) saivat rakennettua vaarallisia tilanteita. Alakerta pääsi tavallista helpommalla, mutta nollapeli on aina hyvä juttu. Asenne oli nyt hyvä loppuun asti. Peli oli melko siistiä. Tuomarointi herätti hieman närääkin, mutta ei ollut mikään syy heikkoon viimeistelyymme.

YLÖS

Kommentoi