Markus kirjoitti raportin  jo 21.6. Tiedotuspuolen kesäterän vuoksi se ilmestyy vasta nyt. Seuraavat pelit ovat kuitenkin vasta 13.8. – Panu

Juhannusviikolla moni itsensä, perheensä, palkanmaksajansa ja vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän eteen koko pitkän vuoden raatanut kansalainen laahustaa viimeisillä voimillaan työnsä ääreen ennen kesäloman suomaa vapautusta. Samoin viimeisillä voimillaan laahusti Vellamo juhannusviikon maanantaina viimeisiin Sporttiliiga-peleihinsä ennen sarjan jäämistä kesätauolle. Pitkästä loukkaantuneiden listasta, emo-KaDy:n samanaikaisesta pelistä ja kommunikaatio-ongelmista johtuen joukkue uhkasi vielä vuorokausi ennen koitoksia jäädä vajaamiehiseksi, joten poissaoloja paikkaamaan haalittiin ystävällismielisiä pallotaitureita joukkueen lähipiiristä. Lopulta väkeä sitten olikin Huhtasuon ghetossa kentän laidalla niin paljon, että keltapaidat loppuivat ja kaikki saivat vaihtoparin.

Pelaajat järjesteltiin kentälle tuttuun Erolan joulukuusen muotoon, mutta kynttilät olivat erikoisemmat. Kokoonpanossa oli kolme ensikertalaista (Tommi, Esko, Tapio), ja lisäksi valmennusjohto kokeili muutamia vakipelaajia oudommilla pelipaikoilla (Teemu ja Jani P. keskikentällä, Lauri ja Markus puolustuksessa). Pisteitä kuitenkin lähdettiin hakemaan tosissaan, olivathan illan molemmat vastustajat vain joitakin pisteitä Vellamoa korkeammalla sarjataulukossa.

Vellamo – Valio 0-0

Ottelu Valiota vastaan nousi ilman muuta Vellamon parhaisiin tämän kauden sarjassa. Tavallisesta poiketen keltapaitojen voi väittää jopa hallinneen peliä hienokseltaan. Varovaisen alun jälkeen Vellamo pääsi koko ajan paremmin mukaan peliin, ja erityisesti toisen puoliajan alkupuolella ote oli selvästi keltaisilla. Valiolla oli pari erittäin taitavaa hyökkääjää ja erikoistilanteissa se oli vaarallinen, mutta joukkueen pelinrakentelu ei ollut kummoista ja Vellamo sai yllättäen keskikentän hienokseltaan haltuunsa. Ja kun se kerran oli hallussa, oli myös laitapakkien helpompi nousta hyökkäyksiä tukemaan. Pari kertaa kentällä nähtiin jopa epävellamolaisen pitkiä syöttösarjoja.

Maalipaikkojakin oli. Tuomas ja Tatu olivat kumpikin läpiajojensa päätteeksi erittäin lähellä maalintekoa, ja Jani P. puski maalin kulmalta pallon vain niukasti ohi. Sekundäärisempiäkin tilanteita oli, ja kaukolaukauksia kokeiltiin, mutta maali jäi sitten kuitenkin tekemättä. Viimeistelystä puuttui viimeinen terävyys, ja Valion maalivahti oli hyvä. Mutta toki huonomminkin olisi voinut käydä. Vastustajalla oli omat paikkansa, mutta vedot viuhuivat niukasti ohi tai mainiosti pelanneen Nahkan ulottuville. Kerran pallo päätyi Vellamon maaliinkin, mutta tuomari onneksi hylkäsi osuman, sillä tilanteen käynnistänyt epäonninen avaus annettiin väärällä raajalla.

Vellamo – AC Playa Posse 1-5

Valio-pelin jälkeinen hienoinen hyvänolontunne karisi AC Playa Possea vastaan noin 20 sekunnissa. Vastustaja tuli päälle sekä kovalla vauhdilla että kovilla otteilla ja siirtyi nopeassa tahdissa 2-0-johtoon. Playa Possen pelityyli oli kaikin puolin myrkkyä Vellamolle. Se hyökkäsi kovalla vauhdilla ja erittäin suoraviivaisesti ja käytti täydellisesti hyväkseen Vellamon puolustuspelin verkkaisuuden ja varovaisuuden. Lisäksi joukkue pelasi fyysisesti ja terästi fyysisyyttään kyynärpääiskuilla ynnä muilla koiruuksilla, joita Palloliitolta lainaksi saamaansa arvokasta pilliä hyvin varovasti ja säästeliäästi käsitellyt tuomarijunnu ei tohtinut viheltää.

2-0-tilanteessa sinniteltiin mukana vielä joten kuten ja jotain hyökkäyspelin tapaistakin saatiin ajoittain aikaiseksi. Se kuitenkin perustui lähinnä sattumaan, varsinaisesta pelinrakentelusta ei ollut tietoa. Viimeistään vastustajan kolmannen maalin jälkeen omaksuttiin sitten hyökkäysvoittoisempi pelitapa, kun kerran maaleja oli pakko saada. Hyökkäyspeliä pelitavan muutos ei parantanut millään tavoin, sen sijaan puolustaminen huononi entisestään ja omissa soi vielä kahdesti. Ilman Nahkan muutamia loistotorjuntoja ja vastustajan tuhlaamia avopaikkoja lukemat olisivat olleet vielä rumemmat. Toki Vellamo maalinkin sai aikaiseksi, mutta siihen tarvittiin Playa Possen maalivahdin apua. Tämä nimittäin veti avauspotkun suoraan päin karvaamaan juossutta Tommia, jonka jalasta pallo pomppasi maaliin. Maali kyllä osui oikealle miehelle, sillä Tommin yläristikkoon osunut kaukolaukaus oli maalin lisäksi Vellamon ainoa edes puolittainen maalipaikka ottelussa.

Vellamon esitys antaa aihetta ihmettelyyn ja itseruoskintaan. Vaikka vastustaja oli hyvä, sitä vastaan onnistuttiin viime kesänä pelaamaan suhteellisen tasainen peli (jonka lopputulosta tosin kukaan ei muistanut). Ja vaikka vastustaja oli hyvä, se hävisi heti perään Vellamonkin kaatamalle sarjajumbo Manpower Groupille. Oliko Vellamon pelissä jotakin perusteellisesti vialla? Asenne? Pelipaikat? Epätavallinen kokoonpano? Siitä on nyt monta pitkää viikkoa aikaa keskustella, sillä Sporttiliiga jatkuu vasta 13.8. Sarjan kolmessa viimeisessä ottelussa riittää työtä lohkon viimeisen sijan välttämiseksi, sillä vaikka takana on vielä kolme joukkuetta, piste-ero sarjajumbo Altekiin on vain kaksi pistettä. Ja kolmen viimeisen pelin vastustajat ovat kaikki sijoittuneet sarjassa Vellamoa paremmin.

Kokoonpano ja tehot:

Nahka (mv)
Lauri Aarniemi (p)
Oula Haapaniemi (p)
Mara (p)
Markus Mattlar (p)
Tapio (p)
Jani Tuoriniemi (p)
Esko Harni (k)
Teemu Peltonen (k)
Jani Pietikäinen (k)
Tatu Virtanen (k)
Tuomas Matilainen (h)
Tommi (h) 1+0

YLÖS

Kommentoi